Kielikylpy Kellonsoittajankadun päiväkodissa

Kirjoittajat: lastentarhanopettaja Marina Sabelström ja päiväkodin johtaja Virpi Killström Teksti kirjoitettu keväällä 2016

Kielikylpypäiväkoti toiminta alkaa Turussa 1987

Kielikylpypäiväkoti toiminta alkoi Turussa vuonna 1987, Kellonsoittajankadun päiväkodissa. Ryhmä oli osapäiväryhmä ja se toimi iltapäivisin kello 12.30 -16.30 välisenä aikana. Perusteena uuden toiminnan aloitukselle oli se, että Turussa oli toiminut eri kielien kielileikkikouluja useamman vuoden. RKP:n osallistui aktiivisesti ruotsinkielisen toiminnan laajentamis-pyrkimyksiin. Näillä perusteilla kielikylpytoiminta alkoi Kellonsoittajakadun päiväkodissa elokuussa 1987. Henkilökunta puhui äidinkielenään ruotsia ja ryhmässä olevat lapset olivat iältään 3 -6 vuotiaita. Lapset tulivat pääsääntöisesti täysin suomenkielisistä perheistä, Joku lapsista saattoi olla täysin ruotsinkielinen osapäivähoitopaikkaa vailla oleva lapsi.

Ensimmäisinä toimintavuosina lapsia ”autettiin” välillä puhumalla suomea, esimerkiksi konflikti tilanteissa. Päiväkodissa toimi jo entuudestaan ruotsinkielinen ryhmä. Kouluun menossa oleville lapsille järjestettiin tunnin pituinen esikoulu-tuokio kerran viikossa. Tämä edellä kuvattu toiminta toteutettiin joko suomen-/tai ruotsinkielisenä. Toimintakieli valikoitui sen mukaan oliko lapsi menossa suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen kouluun. Alkuaikoina moni lapsi meni ruotsinkieliseen kouluun, koska kielikylpykoulua ei ollut. Monet lapset oppivat ruotsia niin hyvin, että menestyivät ruotsinkielisessä koulussa erinomaisesti. Näistä monet ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi Katedraalskolanista.

Alkuvuosina tälle varhaiselle kielikylpytoiminnalle Kellonsoittajankadun päiväkodissa ei ollut järjestettyä perehdytystä. Työtä tehtiin ja toimintaa toteutettiin pääsääntöisesti yksin ilman tukea tai seurantaa. Keskiössä oli uuden toimintamallin luominen ja kehittäminen. Toiminnan alkuvaiheessa saatiin runsaasti apua ja vinkkejä toiminnan toteuttamiseen päiväkodissa toimivien kuulovammaisten lasten integroidusta erityisryhmistä. Keskeisiä opetusmenetelmiä olivat mm. kuvat ja erilaiset eleet ja ilmeet toiminnan rikastuttajina. Kielikylpytoiminnalle on alusta alkaen ollut keskeistä toiminnallinen oppiminen. Lapsi oppii uutta kieltä tekemisen kautta ja itse kieli on pelkkä väline. Aikuisen rooli on keskeinen, koska hän on se henkilö joka puhuu lapsille ruotsia. Tämän vuoksi on tärkeää, että aikuinen osallistuu lasten leikkeihin ja toimintaan aktiivisesti. Osallistumien kautta uusi opeteltava kieli välittyy lasten toimintaan. Turussa on melko paljon ruotsinkielistä kulttuuritarjontaa, kuten teatteria, kirjasto ym. joiden tarjoamia palveluja käytetään paljon. Osallistuminen erilaisiin kulttuuritapahtumiin tekee ruotsin kielen eläväksi ja rikastuttaa toimintaan osallistuvien lasten ja perheiden ruotsinkielisen kulttuuriperimän tuntemusta. 

Syksystä 1990 lähtien esikoulutuokioiden opetuskieleksi vaihdettiin ruotsinkieli ja samalla luovuttiin suomenkielen käytöstä kokonaan. Vuodesta 1990 lähtien laskemme varhaisen täydellisen kielikylvyn alkaneen Turussa. Käytännössä Kellonsoittajankadun kielikylpypäivä-kodissa henkilökunta puhuu lapsille pelkästään kielikylpykieltä, vaikka ymmärtääkin lapsen äidinkieltä. Aloittaessaan kielikylpyryhmässä lapset puhuvat sekä henkilökunnalle että toisilleen äidinkieltään, joka pääsääntöisesti on suomenkieli. Lapsen kielitaidon kasvaessa kielikylpykielen osuus lasten puheissa kasvaa. Toiminnan perustana ovat toistot ja havainnollistaminen. Arjessa toimintaa tuetaan eleillä ja ymmärrystä helpottavilla kuvilla. 

Kielikylpytoiminnan alkuvaiheessa käytiin Vaasassa seminaareissa, joissa verkostoiduttiin ja opittiin uusia toimintatapoja. Uuden toiminnan alkuaikoina ei järjestetty varsinaista kielikylpy-koulutusta, joten kaikki uudet toimintamallit oli pääsääntöisesti itse kehiteltävä. Toiminnan laajentuessa ja kurssien ja koulutusten myötä huomattiin, että jo toiminnan alkuvaiheessa oli toimittu oikealla tavalla.

Kiinnostus kielikylpytoimintaa kohtaan oli suurta ja asiakkaat kaipasivat kokopäiväryhmää. Elokuussa 1991 perustettiin Annankadulle kokopäiväryhmä. Syksyllä 1992 Annankadun lapset ja henkilökunta muuttivat Kellonsoittajankadulle.

Ruotsin kielikylpy alakoulussa

Ensimmäinen ruotsin kieliluokka aloitti toimintansa Kerttulin koulussa syksyllä 1992.  Luokkaa täydennettiin yhdysluokaksi 1993.

Elokuussa 1994 Kerttulin koulussa aloitti ensimmäinen ruotsinkielikylpyluokka. Tämän jälkeen päiväkotiin alettiin ottaa vain 5 ja 6 vuotta vanhoja lapsia, jotta oppilasmäärä kouluun olisi turvattu. Syksystä 1995 alkaen lapset jaettiin ikäryhmiin ja molemmat ryhmät ovat kokopäiväryhmiä.

Kerttulin päivähoitoyksikössä (entinen Kellonsoittajankadun päiväkoti), kielikylpy aloitetaan sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi vuotta. Käytössä on ns. varhainen kielikylpy. Aloittaessaan lapset hallitsevat jo melko hyvin omaa äidinkieltään ja uuden kielen omaksuminen on mahdollista ja oppiminen tehokasta.

Ruotsinkielikylpyohjelma alkaa päiväkodissa ja jatkuu yläasteen loppuun asti kielikylpykielen osuus vähenee 100 %:sta 50 %:iin yleensä kuudennelle koululuokalle tultaessa.

Yhteistyö Kellonsoittajakadun päiväkodin muiden ryhmien kanssa on aina ollut hedelmällistä. Alkuvuosina päiväkodissa toimi täysin ruotsinkielinen ryhmä, jonka kanssa oli mukavaa olla yhteistyössä esim. laulutuokioiden parissa. Ruotsinkielistä materiaalia esim. kirjoja ja pelejä oli myös saatavilla, koska päiväkodissa toimi ruotsinkielinen päiväkotiryhmä.

Ruotsinkielikylpy- ryhmiin haluaisivat monet perheet mukaan. 2000-luvun puolivälissä oli kokeilu lisätä kielikylpyryhmien määrää Turussa. Suuren kysynnän johdosta Kellonsoittajankadun päiväkotiin perustettiin kaksi 5- vuotiaiden aloitusryhmää. Tämän kokeilun aikana kielikylpyesiopetus järjestettiin Kerttulin koulun tiloissa, joten päiväkotiin saatiin lisätilaa viisi vuotiaille aloittajille. Tämä kokeilu päättyi yhden vuoden jälkeen ja palattiin yhteen aloitusryhmään/ikäluokka.

Alakoulun toiminta siirtyy Kerttulin koulutalosta Martin koulutaloon

Kerttulin kielikylpyluokkien toiminta Kerttulin koulutalossa päättyi vuoteen 2012. Syksystä 2012 lähtien kielikylpyluokat ovat sijainneet Martin koulussa. Yhteistyö jatkuu, vaikka välimatka yhteistyökouluun kasvoi.

Ajatuksia kielikylvystä

Kielikylvyssä erityisen palkitsevaa on aina ollut se, että lapset ovat olleet hyvin innokkaita ja positiivisia. Ryhmille on muodostunut hyvä yhteishenki ja lapset sekä auttavat että tukevat toisiaan. Ensimmäinen syksy kielikylvyn alkaessa vaatii paljon työtä sekä henkilökunnalta että lapsilta. Kaikki on uutta: kieli, ympäristö ja ihmiset. Joulun tienoilla joka vuosi on ilo huomata, että lapset alkavat ymmärtää ihan tavallista ruotsinkielistä puhetta. Vähitellen he alkavat tuottaa omaehtoisia lauseita uudella oppimallaan kielellä. Uuden kielen oppimisprosessi etenee yksilöllisesti.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kielikylpyoppilaiden äidinkieli kehittyy normaalisti ja kielikylpykieli jopa huomattavasti paremmin kuin normaalissa kouluopetuksessa olevien oppilaiden kielitaito. Kielikylpyoppilaat omaksuvat kaksi kielijärjestelmää ja heistä tulee kielellisesti tietoisempia kuin yksikielisistä lapsista. Kielikylpyyn osallistuneiden oppilaiden asenteet muihin kulttuureihin ja kieliin ovat myös tavanomaista oppijaa myönteisemmät.